Verkko ja tietoturva

Verkko

Verkko on tietokoneiden, tablettien, puhelimien ym. tietoteknisten laitteiden keskustelualusta, jossa ne voivat siirtää tietoa keskenään. Verkkoon pääsemiseen tarvitaan yhteys, joka muodostetaan palvelimen kautta. Erilaiset sovellus protokollat muodostavat sovellusten välisen yhteyden (HTTP, SSH, FTP, IP, TCP).

Lähiverkko

Lähiverkko tarkoittaa kodin tai yrityksen sisäistä verkkoa, jotka ovat kytkettynä toisiinsä ristiin kytkennällä ristikaapelilla. Lähiverkko toimii levytilan tai muun resurssin jakana. 

Lähiverkkojen toisiinsa yhdistäminen onnistuu reitittimellä, joka kytkee lähiverkon kytkimeen.


FTP suojattu valokuitu verkkokaapeli Lähde: https://www.verkkokauppa.com/fi/product/24974/cddrg/Fuj-tech-0-5m-Cat6-S-FTP-suojattu-verkkokaapeli-harmaa

5-porttinen verkkokytkin Lähde: https://cdn-a.verkkokauppa.com/images/87/2_286472-512x280.jpeg

 

Yhteyden luominen kaapelilla

Verkkoyhteyksien luomiseen käytetään kuparikaapelia tai valokuitukaapelia. Valokuitukaapeli on lasista ja muovista valmistettu kuitu, joka johtaa valoa ytimessään heijastumatta.Valokuitukaapelin siirtoetäisyydet ovat kilometrejä, kun taas monimuotokuitukaapelin siirtoetäisyys jää kymmeniin tai satoihin metreihin. Monimuotokuitu johaa valoa heijastumalla ja taittumalla ytimen ja lasikuoren pinnasta. 

IP-osoite ja aliverkko (subnet)

Jokaisella verkkoon liitetyllä koneella täytyy olla IP-osoite, joka koostuu nelinumeroisesta luvusta (IPv4). Tyypillisin IP-osoite on neljän pisteellä erotetun luvun sarja, esimerkiksi "123.456.789.12".
Aliverkkoa eli "subnettiä" kutsutaan loogisten tietokoneverkkojen osaksi. Sitä käytetään silloin, kun verkko halutaan jakaa pienempiin osiin, IP osoite on  jaettava tai niitä on liikaa käytössä tai silloin kun verkon suorituskykyä halutaan nostaa. Samassa aliverkossa olevat koneet voivat lähettää toisilleen tiedostopaketteja. Jos kone lähettää paketteja aliverkon ulkopuolelle, ohjataan se oletusyhdyskäytävän kautta.

 

Internet

 

Mikä internet on ? Se on monesta verkosta muodostuva ja  ne muodostuvat reitittimien avulla ja näin ne voivat ns. "kommunikoida" keskenään. Tietokoneesta voi lähteä johto reittimeen, joka menee puhelin lankojen kautta palvelimen "vastaanottajaan" josta lähtee tieto eteenpäin. (Tämä esimerkki oli langallisesta internettiyhteyksestä)

Nimipalvelu- DNS

DNS on internetin nimipalvelujärjestelmä, joka muuttaa internetin verkkotunnuksesta IP-osoitteeksi. Joka tarkoitaa jonkun sivun numerosarjaa, joka olisi vaikea muistaa, joten siksi on olemassa DNS, joka muuttaa sivun osoiteen luettavaksi, esim. www.yotube.fi. Toinen nimityspalvelun tehtävä on sähköpostin reititys.

Välityspalvelin (Proxy server)

Proxy server on palvelin, joka on tietokoneen ja verkon välissä. Sillä pystytään niin sanotusti peittämään verkonkäyttäjän "reitti" internettiin, jota on vaikeampi seurata ja saada selville mistä koneesta on käyty.

Tässä on alttius ulkopuolisille hyökkäyksille ja sillä voi kaapata kaiken läpikulkevan liikenteen. Tämä palvelin on tarkoitettu sensuroimaan tai peittämään IP-sivusi.

Langaton verkko ja sen salaus

Langattomia verkkoja ovat tällä hetkellä WPAN, joka on lyhyenkantaman verkko, se on tarkoitettu lyhyelle etäisyydelle ja siitä hyvänä esimerkkinä on bluetooth.
Pidemmillematkoille tarkoitettu on WLAN, jossa on mahdollisuus suurempaan tiedosiirtoon ja etäisyydet voivat olla pidempiä. Tätä käytetään esim. tietokoneissa.
 Langattomassa verkossa esim. mokkula lähettää suoraan "tiedon" palvelun linkkimastolle.

Langaton verkko olisi hyvä salata, jotta varmistuisi oikeiden henkilöiden oikeus verkoon. Langattoman reittimen esim. salasanan muuttaminen kannattaa, sillä on kuitenkin helppoa saada selville sen salasana. Usein laitteen mukana tulee käyttöohjeet, jossa neuvotaan ,miten tietokoneen kautta saat muutettua asetuksia.

Tietoturva

Tietoverkon uhat

Mitä Mitä haittaohjelmia tai viiruksia on olemassa?

• Uusin ilmiö on ollut eräänlaiset kiristysohjelmat (Ransomeware), jossa esimerkiksi "viranomainen" lähettää sinulle viestin, jossa ilmoitetaan, että olet tehnyt laitonta tällä koneella ja se on lukittu, kunnes maksat sakon. Tai tämä ohjelma voi myös salata käyttäjän joitakin tietoja ja avaa ne vasta kun olet maksanut lunnaat.

• Vakoiluohjelmat (Spyware), jossa ohjelma kerää käyttäjän tietoja (luottokorttitiedot, sähköpostitiedot) ja lähettää tiedot ohjelman "isännälle"
• Rootkit, jotka pystyvät piilottamaan itsensä (voi olla ettei torjuntaohjelmat heti tunnista niitä) ja hankkivat tietoa. 

• Evästeet, sillä ne voivat tallentaa sivulle tietosi, esim. Mitä olet viimeksi etsinyt tai pahimmillaan sivulle tallentuu henkilötietoja.
• Mainosohjelmat (adware) ja selainkaapparit, jotka voidaan luokitella vakoilluohjelmiksi ja mainokset voivat ilmaantua näytölle. Tiedot voi olla hankittu niin että olet katsonut jotain sivua ja sen takia sinulle tulee siihen aiheeseen liittyviä mainoksia, esim. lomamatkat.
• Muita uhkia koneelle ovat troijalaiset ja madot 

 Internetissä voit myös joutua ihan huijatuksi, jos ei ole tarkkana. Jopa arkinen nettipankissa käyminen voi muuttua huijaukseksi, jos et katso tarkkaan esim. sisäänkirjautumis-osoitetta.

Tässä kuvssa näkyy kuinka todelliselta näyttää nordean sivu, mutta tämä on huijaus. Katso punainen ruutu. Lähde: Digitoday.fi

  Jos menet viranomaisten sivuille nettipankki tunnuksilla, niin tarkista että osoitteen tausta on vihreä, alussa on https:// ja että osoitteesta löytyy lukon kuva.

 Yksityisyys

On turha olettaa, ettei mistään jäisi jälki internetissä! Jos epäilet, ettei sinua voisi nytkin paikallistaa juuri nyt, niin käy katsomassa tämä nettisivu: whatismyipaddress.com

Monet hakukoneet hakevat tietoja käyttäjistään ja esimerkiksi FB:ssä tykkäyksen voi paikallistaa missä teit sen tai mistä sinä pidät. Myös jakamasi kuvat voidaan selvittää: Kuka sen kuvan on ottanut, misää ja milloin.

Suojaus

Haittaohjelmilta tai viruksilta voidaan suijaantua erilaisilla torjuntaohjelmilla tai palomuureilla. Usein tietokoneen järjestelmissä on myö palomuuri. Ysityisyyttäsi voidaan suojella monilla apuohjelmilla. On myö olemassa TOR-verkko, jossa käydään "verkon pimeällä puolella" eli sinua ei voida paikallistaa niin helposti, mutta se sisältää myös riskejä, kuten se sisältää laittomuutta.

Tehtävä: Tutki omaa nettikäyttäytymistä ja opi huomaamaan huijaukset. Käy katsomassa tietoa myös sivulta: viestintavirasto.fi 

Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Valokuitu , https://www.sonera.fi/asiakastuki/ohjeet/Langattoman,-liikkuvan-ja-kiintean-nettiyhteyden-IP-osoite?id=1079 , https://fi.wikipedia.org/wiki/Aliverkko , https://fi.wikipedia.org/wiki/DNS ja https://fi.wikipedia.org/wiki/IP-osoite